 | Ohje |
|
Alla on selostettu lyhyesti Melan toimialaan kuuluvia käsitteitä, jotka esiintyvät myös tilastoissa. Selitteet noudattavat voimassa olevaa lainsäädäntöä vaikka tilastoluvut ovatkin aina tietoa menneestä.
Käsitteen haussa auttaa selaimen hakutoiminto, jonka voit aktivoida näppäinyhdistelmällä Ctrl + F tai hakea valikkorivin Muokkaa-valikosta.
ELÄKEASIAT
Vanhuuseläke
Vanhuuseläke myönnetään hakemuksesta 63–68 vuotiaalle henkilölle. Vanhuuseläkkeen suuruus riippuu siitä, kuinka kauan on ollut vakuutettuna ja miten suuri MYEL-työtulo on ollut.
Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna aikaisintaan 62 vuoden iässä. Varhennettuna maksettavan eläkkeen määrää vähennetään pysyvästi 0,6 % jokaiselta kuukaudelta, jolta vanhuuseläke otetaan varhennettuna.
Vanhuuseläkkeen alkamista voi lykätä myös 68 iän täyttämisen jälkeen. Tällöin eläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotus, joka on 0,4 % jokaiselta 68 iän jälkeiseltä kuukaudelta.
Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada 18-62-vuotias henkilö, jonka työkyky heikkenee sairauden, vian tai vamman vuoksi pysyvästi. Työkyvyn pitää alentua vähintään 3/5, jotta työkyvyttömyyseläkettä maksettaisiin täytenä. Osatyökyvyttömyyseläkkeeseen riittää työkyvyn aleneminen 2/5:lla.
Yksilöllinen varhaiseläke
Yksilöllinen varhaiseläke on poistumassa ja viimeinen ikäluokka on 1943 syntyneet, jotka voivat sen saada. Yksilöllinen varhaiseläke on tarkoitettu ikääntyneelle, jonka työkyky on pysyvästi heikentynyt niin, ettei omassa ammatissa ja nykyisessä työssä jatkaminen enää onnistu. Yksilöllisen varhaiseläkkeen ehdot edellyttävät pitkää työuraa. Yksilöllinen varhaiseläke on yhtä suuri kuin täysi työkyvyttömyyseläke.
Kuntoutustuki
Jos työkyvyttömyyden arvioidaan paranevan kuntoutuksen avulla, vakuutetulle maksetaan määräaikaista kuntoutustukea. Tukea voi saada, jos työkyvyttömyys kestää vähintään vuoden ajan. Kuntoutustuen maksun aikana tuen saajaa kuntoutetaan tai koulutetaan joko entiseen tai uuteen ammattiin. Tuki on täyden tai osatyökyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksetaan lisäksi 33 prosentin kuntoutuskorotus.
Työttömyyseläke
Työttömyyseläke turvaa ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän toimeentulon työttömyyspäivärahan päätyttyä. Työttömyyseläkkeen voi saada ennen vuotta 1950 syntynyt 60 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneet saavat eläkkeen sijasta työttömyyspäivärahaa.
Muut työttömyyseläkkeen ehdot ovat:
- yhteensä viisi työvuotta viimeisten 15 vuoden aikana
- työttömyyspäivärahaa maksettu 500 päivän enimmäisajalta
- työvoimatoimiston todistus työttömyyden jatkumisesta.
Työttömyyseläke on yhtä suuri kuin täysi työkyvyttömyyseläke.
Osa-aikaeläke
Vuonna 1947 ja myöhemmin syntyneet voivat saada osa-aikaeläkettä 58–67-vuotiaina. Vuonna 1946 tai aikaisemmin syntyneet voivat saada osa-aikaeläkkeen ennen kuin täyttävät 65 vuotta. Eläke edellyttää siirtymistä kokopäivätyöstä osa-aikaiseen työhön. Osa-aikaeläkeen määrä on puolet vakiintuneiden ansioiden ja osa-aikaisten ansioiden erotuksesta.
MYEL-perhe-eläke
Perhe-eläkettä saavat MYEL-vakuutetun kuoleman jälkeen leski ja alle 18-vuotiaat lapset. Leski saa eläkkeen, jos avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä täytti 65 vuotta ja puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Jos yhteistä lasta ei ole eikä ole ollutkaan, leski saa eläkkeen, jos avioliitto oli solmittu ennen kuin leski täytti 50 vuotta ja leski oli täyttänyt vähintään 50 vuotta, kun puoliso kuoli, ja avioliitto oli kestänyt vähintään 5 vuotta. Eläkkeen määrä määräytyy edunjättäjän eläkkeen tai MYEL-työtulon perusteella.
Rintamaveteraanien varhaiseläke
Oikeus rintamaveteraanien varhaiseläkkeeseen on vähintään 58-vuotiaalla rintamasotilastunnuksen omaavalla rintamaveteraanilla, jonka työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi alentunut siinä määrin, että se haittaa hänen ansiotyötään. Varhaiseläke on suuruudeltaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen.
LUOPUMISASIAT
Luopumiseläke
Luopumiseläkelain (LUEL) mukaisia eläkkeitä on myönnetty vuosina 1974–1992. Eläkkeet on myönnetty koko eliniäksi. Luopumiseläkkeenä maksetaan joko täyttä luopumiseläkettä tai vähennettyä luopumiseläkettä. Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luopujalle, joka on täyttänyt 65 vuotta tai saa jotain muuta eläkettä.
Luopumiskorvaus
Laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta (LUKL) oli voimassa vuosina 1993–1995. Luopumiskorvausta on myönnetty 55–64-vuotiaille viljelijöille, jotka luopuivat karjasta ja peltojen viljelystä ja pysyvästi lopettivat maatalouden harjoittamisen. 50 vuotta täyttänyt puoliso tai yhtymän osakas on voinut saada etuuden uinuvana, jolloin korvausta aletaan maksaa 55 vuoden iässä. Luopumiskorvausta maksetaan kuukausittain, kunnes korvaukseen oikeutettu täyttää 65 vuotta.
Sukupolvenvaihdoseläke
Sukupolvenvaihdoseläkelain (SPVEL) mukaisia eläkkeitä on myönnetty maatalousyrittäjille vuosina 1974–1995. Sukupolvenvaihdoseläkettä on voinut saada 55–64-vuotias viljelijä, joka on luovuttanut jatkamiskelpoisen tilan nuoremmalle ja lopettanut itse pysyvästi maatalouden harjoittamisen. Nuorempi puoliso tai yhtymän osakas on voinut saada eläkeoikeuden uinuvana, jolloin eläkettä aletaan maksaa 55 vuoden iässä.
Luopumistuki
Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta (LUTUL) on säädetty määräaikaisena erikseen vuosille 1995–2000, 2000–2002 ja 2003–2006. Nykyisin voimassa oleva soveltamisjakso vuosille 2007–2010 on laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta. Luotumistukeen ovat oikeutettuja lähtökohtaisesti 56–62-vuotiaat viljelijät ja porotaloudenhoitajat, jotka pysyvästi lopettavat maataloustuotannon tai porotalouden harjoittamisen ennen varsinaista eläkeikää.
Kahtena aikaisempana soveltamisjaksona järjestelmä koski vain sellaisia sukupolvenvaihdoksia ja lisämaaluovutuksia, joissa peltojen omistusoikeus siirtyi jatkajalle. Peltojen vuokrausmahdollisuus tuli mukaan vuosille 2007–2008. Uinuvan luopumistuen voi saada viisi vuotta ennen varsinaista luopumisikää.
Lopettamistuki
Maataloustuotannon lopettamistukilaki (MLOTUL) oli voimassa vuosina 1997–1999. Maa- taloustuotannon lopettamistukea voi saada 50–64-vuotias viljelijä, joka lopettaa maatalous- tuotannon pysyvästi. Hänen on pitänyt harjoittaa maataloutta vähintään 10 vuoden ajan ennen luopumista. Tuki maksetaan yleensä kertakorvauksena.
TAPATURMA-ASIAT
MATA-vahinko
Maatalous-, kalastus- tai poronhoitotyössä sattunut tapaturma tai näistä töistä aiheutunut ammattitauti. Tapaturmaksi katsotaan äkillinen ja odottamaton tapahtuma, jonka aiheuttaa ulkoinen syy. Ammattitautina korvataan sairaus, jonka työ on todennäköisesti ja pääasiallisesti aiheuttanut.
MATA-päiväraha
MATA-päivärahaa voidaan maksaa, jos tapaturma tai ammattitauti aiheuttaa ainakin kolmen päivän työkyvyttömyyden. Sitä voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolta lääkäri on kirjoittanut sairaslomaa, kuitenkin enintään vuoden ajalta. Päivärahan määrä perustuu MYEL-työtuloon tai ansiotuloon. MATA-päiväraha on yleensä suurempi kuin Mela-sairauspäiväraha.
Mela-sairauspäiväraha
MYEL-vakuutetulla maatalousyrittäjällä, joka sairauden vuoksi on kykenemätön tekemään pääasiallista työtään, on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta (SVL, 8 luku 7 §.) Mela-sairauspäivärahaa. Mela sairauspäiväraha lasketaan MYEL-työtulosta. Päiväraha on 1/514 MYEL-työtulosta.
MATA-perhe-eläke
Jos MATA-vakuutettu kuolee tapaturmaisesti, hänen omaisensa saavat MATA:n perhe-eläkettä. Leskelle ja alle 18-vuotiaille lapsille eläke maksetaan aina, mutta myös alle 25-vuotias opiskeleva tai työkyvytön lapsi voi saada eläkkeen.
VAKUUTUSASIAT
MYEL
Maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) piiriin kuuluvat 18–67-vuotiaat Suomessa asuvat maatalousyrittäjät. Vuoden 2009 alusta MYEL:n piiriin ovat kuuluneet myös tieteellistä tutkimusta tekevät ja taiteellista toimintaa harjoittavat apurahansaajat. Pakollisen vakuutuksen edellytyksenä on, että yritystoiminta on jatkunut ainakin 4 kuukautta 18 vuoden iän täyttymisen jälkeen ja että MYEL-työtulo on vähintään 3 387,80 €/v (vuonna 2010). Maatalousyrittäjä voi ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen alhaisemmallakin työtulolla. Vapaaehtoisen MYEL-vakuutuksen voi ottaa myös eläkkeen rinnalle.
Maatalousyrittäjä
MYEL:in mukaan maatalousyrittäjällä tarkoitetaan maatilatalouden harjoittajaa, ammattimaista kalastajaa ja poronomistajaa sekä henkilöä, joka tekee maatilatalous-, kalastus- tai poronhoitotyötä perheyrityksen jäsenenä.
Maatilatalousyritys
Maatilatalousyrityksenä pidetään viljelmää, joka käsittää vähintään viisi MYEL-hehtaaria maatalousmaata. Viisi hehtaaria tuli vähimmäisalaksi 1.1.1994. Tätä ennen vastaava raja oli vähintään kaksi MYEL-hehtaaria maatalousmaata. Viljelmän kokoa määritettäessä otetaan maatalousmaana huomioon pellon ja puutarhan lisäksi myös viljelmän sijaintikunnan mukaan määräytyvä osa kasvullisesta metsämaasta.
Vapaaehtoinen vakuutus
Maatalousyrittäjä, jonka viljelmän koko tai MYEL-työtulo jää alle laissa määriteltyjen vähimmäisrajojen, voi ottaa itselleen MYEL:in mukaisen vakuutuksen, jos hän muutoin täyttää laissa säädetyt edellytykset. Myös ilman palkkaa perheenjäsenenä työskentelevä voi ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen.
Vapautus MYEL-vakuutuksesta
MYEL-vakuutuksesta ei ole enää 31.12.2001 jälkeen myönnetty vapautusta, vaikka yrittäjä harjoittaisi maataloustoimintaa vain sivutoimisesti ja hänelle karttuu muualta eläketurvaa. Vakuutus pitää ottaa, jos vakuuttamisen edellytykset täyttyvät.
Vapautuksen jatkuminen
Vuonna 1960 tai aiemmin syntyneillä mahdollisuus vapautukseen jatkuu, jos työtilanteessa tai viljelyssä ei ole tapahtunut muutoksia. Jos viljely päättyy tai tilalla tapahtuu muita muutoksia, niistä on ilmoitettava Melaan. Jos yrittäjän palkka- tai muu yrittäjätyö päättyy, vakuuttamisasia pitää selvittää uudelleen.
MATA
Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (MATA) mukainen pakollinen MATA-työtapaturmavakuutus liitetään automaattisesti pakolliseen MYEL-vakuutukseen. Maatalousyrittäjä, joka ei ole pakollisesti MYEL-vakuuttamisvelvollinen, voi ottaa vapaaehtoisen MATA-vakuutuksen. MATA-työtapaturmavakuutus korvaa maatalousyrittäjä- tai apurahatyössä sattuneet tapaturmat ja ammattitaudit. MATA:n mukaan vakuutetulle maksetaan kulukorvauksia, päivärahaa, tapaturmaeläkettä, perhe-eläkettä ja kuntoutuskuluja.
Vapaa-ajan MATA
Maatalousyrittäjä tai apurahansaaja, jolla on pakollinen tai vapaaehtoinen työajan MATA-vakuutus, voi ottaa MATA-vakuutuksen myös vapaa-ajan tapaturmien varalta. Vapaa-ajan MATA korvaa yksityistalouden ja vapaa-ajan tapaturmat.
Ryhmähenkivakuutus
Maatalousyrittäjä tai apurahansaaja, jolla on pakollinen MYEL-vakuutus, liitetään myös maatalousyrittäjien ryhmähenkivakuutukseen. Hänen kuolemansa jälkeen omaisilla on oikeus saada ryhmähenkivakuutuksen korvaukset. Ryhmähenkivakuutusta varten maatalousyrittäjät ja apurahansaajat suorittavat erillistä vakuutusmaksua.
TYÖTULO
Viljelmätyötulo
Maatilataloudessa viljelmän työtulo on viljellyn maatalousmaan ja kasvullisen metsämaan perusteella määriteltyjen työtulojen yhteismäärä. Viljelmätyötuloon ei lueta perheenjäsenen työtulo-osuutta.
Peltotyötulon perustyötulo
Perustyötulo lasketaan pellon ja puutarhan pinta-alasta. Euromäärät hehtaaria kohti löytyvät MYEL 16 §:stä.
Metsätyötulo
Metsän perustyötulo lasketaan metsän pinta-alan mukaan. Euromäärät hehtaaria kohti löytyvät MYEL 17 §:stä.
Henkilökohtainen työtulo viljelmältä
Viljelmän työtulo jaetaan yrittäjille henkilökohtaisiksi työtuloiksi samassa suhteessa kuin he osallistuvat maatilatalouden töihin.
Porotaloustyötulo
Poronomistajan työtulo määritellään lukuporojen ja poronhoitopäivien perusteella. Poronomistajan työtuloon lisätään palkkiot hänen paliskunnan poroisäntänä tai rahastonhoitajana tekemästään työstä.
Kalataloustyötulo
Kalastajan työtuloksi vahvistetaan työtulo, joka hänen voidaan kohtuudella arvioida jatkuvasti saavan kalastustoiminnastaan. Lähtökohtana on, että kalastajan työpanoksen arvo määritetään tiettynä prosenttiosuutena kalastusyrityksen bruttotulosta.
Perheyrityksen jäsenen työtulo
Perheyrityksen jäsenen työtuloa ei lohkaista tilan työtulosta. Palkkaa saava perheenjäsen saa työtulon rahapalkan ja luontoisetujen mukaan, palkkaa saamaton arvioidun työpanoksen mukaan.
MYEL-työtulo
Maatalousyrittäjän MYEL-työtulo on hänelle määritettyjen työtulon osien summa, esim. viljelmätyötulon, poronhoito- ja kalastustyötulon summa. MYEL-työtuloa käytetään vakuutusmaksun ja eläkkeen perusteena.
Apurahansaajan MYEL-työtulo kertoo työskentelyyn tarkoitetun apurahan määrän vuositasolle muutettuna. Työtulon määrityksen pohjana käytetään myönnetyn apurahan kokonaismäärää, josta vähennetään kulujen osuus. | |
|
